Kisasunnuntai

Sunnuntaina suuntasimme kauden aloitukseksi Lietoon 1-tason koulukilpailuihin. Oltiin ilmoittaudutta sekä helppo C:hen että helppo B:hen, ajatuksella, että jos ensimmäinen rata menee ihan jännittämiseksi tai hölmöilyksi, mennään paikkaamaan vielä uudelle kierrokselle. Aamu ei ollut hullun aikainen, koska matka oli lyhyt ja ensimmäinen startti oli arviolta klo. 12. Kaikki tavarat oli pakattu jo edellisenä iltana valmiiksi, joten aamuun jäi vain hevosen siistiminen ja koko sirkuksen autoon pakkaaminen.

Kisapaikalla oltiin hyvissä ajoin. Hevonen ei malttanut kauaa odotella autossa, mutta ehdin silti käydä tärkeimmät asiat hoitamassa eli ilmoittautumassa ja tsekkaamassa verryttelyalueet ja kisaradan, ennen kuin purettiin ja puettiin. Ehdittiin siis myös kävelyttää hyvän tovin ja katsella maisemia ja kisapaikan elämää. Verryttelykenttä oli ulkona ja aivan liian jäinen, jotta olisin lähtenyt koittamaan kuinka käy, kun läsipään iloinen mieli saa ylivallan. Päädyttiin siis suosiolla verryttelemään vain sen verran ravia ja laukkaa kuin maneesin päädyssä olin pienen tauon ja parin edeltävän ratsukon aikana aikaa valmistautua. Laukkaa en saanut ihan pyörimään niin pienessä tilassa ja se kostautuikin radalla.

Ratana oli siis helppo C:2, ihan kiva perushelppo ohjelma näin alkajaisiksi. Radan puolella käytiin ensimmäisenä katsomassa tuomari ja katsomo tehden muutamat kiemurat. Hiukka oli jännää, mutta läsipää selviytyi hienosti. Pilli soi ja kuskista lähti taas puolet suorituskykyä. Radasta suoriuduttiin kuitenkin ihan kohtuullisesti ja mitään hölmöilyjä ei tällä kertaa esitelty, vaikka painetta ohjalla oli enemmän kavereita kohti kuin tuomaria.

Ensimmäiset ympyrät ja täyskaarrot meni vielä vähän jännityksessä ja kuskin oli pakko vähän varmistella, kun hevosella tuntui olevan kovasti imua kavereita kohti. Pysähdys ja peruutus ei kuskista johtuen ollut ihan täsmällisesti pisteessä, ravilävistäjät sujui ja keskikäyntikin, joskin tuntuman kanssa olisi ollut toivomisen varaa.

Sitten päästiin siihen laukkaan. Juuri ennen ensimmäistä laukannostoa katsomon ovesta tuli väkeä sisään, kuskia vähän jännitti kuinka käy, mutta läsipää jatkoi suorittamistaan tyynen rauhallisesti. Laukka nousi pisteessä ja ihan kivastikin, en saanut sitä oikein pyörimään, mutta suoriuduttiin ympyrästä kunnialla. Jälleen tuli sellainen olo, että vauhti lähtee kiihtymään kohti kavereita ja otin kiinni, sillä seurauksella, että jarrut olikin aika herkillä ja tuli rikko raville, uusi laukka nousi takerrellen, mutta selvittiin lävistäjälle taas laukassa. Toisessa laukassa jatkui edelleen ongelmat pyörimisen kanssa, mutta tehtävistä suoriuduttiin ilman rikkoja.

Vielä kurvattiin lopputervehdykseen ja voitiin huokaista.

Tulos onkin nähtävillä edellisestä postauksesta eli prosentit 62,273% ja yllättäen kävin vielä palkintojenjaossa pokkaamassa jaetun 7. sijan kunniaksi vihreän ruusukkeen. Ei pöllömmin ajatellen, että edellisestä startista on aikaa 8 kk, jolloin homma meni enemmän leikin puolelle, ja sitä ennen kesällä 2015. Läsipään töiksi siis riitti hyvä kokemus C:n radalta ja jätimme B:n kokonaan menemättä.

Mukava päivä, mukavia kokemuksia! Hevoselle lisää voimaa ja rutiinia, ratsastajalle lisää rutiinia ja kisahermoja!