Terveiset talven ihmemaasta

Hengissä ollaan tai ainakin välillisesti. Talvinautiskelut on aloitettu, kun lunta ja pakkasta on riittänyt eikä tarvitse tilsoja tai jäätä pelätä. Maneesin seinät ei houkuttele sitten yhtään ja mikä sen parempaa vastapainoa hektiselle työarjelle kuin katsella talvisia maalais- ja metsämaisemia suomenhevosen korvien yltä. Polvetkin saa huomaamatta voimaa hangessa kahlaillessa, joten sopii toivoa, että ollaan tämän talven jälkeen melkoisessa iskussa ja voimissa tulevan kesän koitoksissa. Eilen oli pakko pistää taas koulusatula selkään ja mennä vähän hölköttelemään maneesin seinien sisään, kun tänään on Maijan valkkupäivä. Loppuviikon voineekin sitten taas kuluttaa ulkona nautiskellen, ehtii sitä sitten taas huonommilla keleillä maneesin seiniä kuluttaa.

Pakkanenkin vähän paukkuu, mutta siitäkin selviää oikealla asenteella ja oikealla varustuksella. Juomapuolesta on pidetty huolta ja mieli on iloinen. Pavon kivennäinen toimii muuten oikein hyvin myös mashinä tällaisella talvipöllöllä, joka ei tarvitse yhtään lisäenergiaa näillä keleillä. Saattaa joukkoon livahtaa joskus hyvän päivän hippunen Selectediäkin.

Shoppailtiinpa yksisarviselle uusi talvipalttookin, koossa 165!! Ei kompaktissa hevosessa kokoa ehkä niin paljon ole, mutta leveys vie oman osansa ja neurootikko haluaa aluvällytkin sopivasti piiloon. On se kasvanutkin, vimpassa kuvassa kolme ekaa otosta ensimmäisen yhteisen vuoden ajalta ja kolme jälkimmäistä otosta viimeisen vuoden ajalta. Varsasta melkein aikuiseksi hevoseksi, kääntyihän se jo yhdeksään, kääk.

Ollaan siirrytty nyt myös some aikaan. Meidät löytää instagramista nimellä liinakonkunkku. Ryhtykäähän kaikki seuraamaan!