maanantai 13. marraskuuta 2017

Pari muuttujaa pimeydessä

Viikonloppu hurahti taas ihmetellessä kahta liinaharjaa, satulaa, pimeyttä, märkää ja kuraa.

Kunkku on parin kuukauden takaisen satulansäädön jälkeen löytänyt selkänsä liikkeeseen mukaan paremmin varsinkin laukassa. Näin ollen nyt oli taas aika säätää satulaa, kun tuntui, että oman hyvän asennon löytäminen satulassa, oli vaivalloisempaa. Viimeisetkin nostavat palat jätettiin pois takaosasta ja taas kulkee.

Vitsiveikko! "Nääthän tuolla mönkijässä vaanii ihan varmaan sapelihammastiikeri"

Jos kulkee... Maha on ollut puolestaan myös sekaisin ja siitähän herra herkkämieli on myös omaa mieltään. Talvi olisi enemmän kuin tervetullut tai ainakin pakkaset ja kuiva maa. Meillä syödään vain päiväheinät ulkona, mikä vähentää maan kulkeutumista suolenmutkaan ruoan mukana, mutta jostain syystä tuo kuravesi maistuu monelle paremmin kuin ihan puhdas vesi saavista tarjoiltuna. Niinpä herra läsipää pääsi taas kausittaiselle ystävämme psyllium kuurille. Molemmat hevoset oli lauantaiaamun jumpalla melko nuupahtaneita varmaan juuri tuosta yllämainitusta syystä. Ainakin molemmilla oli juuri lauantaiaamuna hännät ja pyllyt sotkussa, kun oli järjestetty parempi kamera treenejä ikuistamaan. Noh seuraavalla kerralla tähdet ehkä paremmin kohdillaan taas, tällaista tämä sitten näiden kanssa on.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti