Kunkku hierotaan yleensä noin 8 viikon välein. Hieronnan yhteydessä ei löytynyt tällä kertaa mitään suurempaa huomautettavaa. Ollaan siis hyvää vauhtia menossa oikeaan suuntaan, kun lihakset kasvaa tasaisesti ja pienemmätkin kireydet hoidetaan alta pois ennen kuin niistä tulee isompia.
 |
| Karvasatulakävely on kukkiksen lempparia <3 |
Lauantaina kiipesin jo taas uljaan ratsuni selkään. Hevonen oli vähän sen oloinen, että löysäilyä olisi vielä vähän voinut jatkaakin. Ihme kyllä, koska yleensä työnarkomaani adhd vie tätiä jo noin kevyen jälkeen kuin pässiä narussa. Ravissa pelitti aika kivasti, mutta laukassa huomasikin, että takapolvialue olikin taas vähän jähmeänä vähemmän reippaampien liikuntapäivien jäljiltä ja lihakset varmaan "uuden" tuntuiset hieronnastakin.
Sunnuntaina otin muutaman puomin treeniin mukaan, jotta läsipään ilo saatiin ylimmilleen ja takajalat pois tallista. Ja voi kyllä, riemu oli käsin kosketeltavaa, kun nyt tätiä vietiin tavalliseen tapaan ympäri maneesia.
 |
| Palkintomukin kuvitus oli aika osuva iloiselle läsipäälle! Tälläisiä muuveja ei onneksi esitetty työhönpaluun yhteydessä tällä kertaa! |
Joskus on vain pakko levätä ja palata sitten työhön olosuhteiden vaatimalla tavalla! Tälle viikolle osuu kivasti paluu ruotuun kahden ohjatun ratsastussession merkeissä, kun normaalin Maijan tunnin lisäksi sunnuntaina on pitkästä aikaa Tiinan treffien vuoro! Sitä ennen ratsastajan pitäisi vielä toipua kevään räkätaudista!
 |
| Työnjohtaja hoitanut jo oman osansa ja nauttii päiväunista |
Mikä ihaninta kevät on jo ihan ovella ellei jo täällä! Karvaa on lähtenyt toista kuukautta jo niin paljon kuin jaksaa raaputtaa ja paskaralli on alkanut! Se on muuten kumma, miten sitä itseään varastoituu johonkin maan syövereihin, vaikka koko talven on ahkerasti koittanut jätöksiä tarhasta keräillä!
 |
| Kuka tunnistaa tämän läsipään? Kävinpä viikonloppuna kevätauringon lämmittäessä vähän koeistunnolla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti