maanantai 16. huhtikuuta 2018

Jännityksellä uuteen kisakauteen

Lauantaina aloitettiin kisakausi missäs muualla kuin kotimaneesissa oman seuran kilpailuharjoituksissa. Lähtökohdat olivat jo varsin mielenkiintoiset, hevonen oli kuluvan viikon ollut enemmän tai vähemmän kevättä rinnassa ja torstaina ratsastajalle iski vielä massiivinen niskajumi. Kotikisat on aina muutenkin jokseenkin jännittävä tilanne, kun kotimaneesi ja kotipiha vilisee vieraita ihmisiä ja poneja ja koiria ja kiliseviä rahoja ja rapisevia makkarapapereita.





Kunkku pääsi aamulla vielä tarhaan nautiskelemaan auringosta ja lämmöstä, kun meidän vuoro oli vasta puolen päivän jälkeen. Hevonen vaikutti varsin rennolta, kunnes se joutui maneesiverryttelyyn kisaradalle neljän muun hevosen kanssa. Ahdistus oli käsinkosketeltava, ja vaikka itse pysyin rauhallisena ja koitin vakuutella, että ei kuolla tänään vielä, hevonen olisi poistunut avoimesta takaovesta heti, kun olisin ohjat antanut. No lihakset saatiin lämpimiksi ja pyrittiin väljemmässä tilassa saada hermot kasaan ja löytää edes jonkinmoinen rentous vielä ennen rataa.





Radalle palattaessa katsomo, tuomari ja buffetti oli edelleen jännittäviä, mutta hevonen pysyi kuitenkin jotakuinkin kasassa. Ratana oli helppo B KN special. Radan alku meni aikalailla vielä jännitellen, mutta jälkimmäisen kiemuran jälkeen hevonen jo vähän rentoutui ja sitten ratsastaja unohtikin radan. Ratsastin jälkimmäisenkin diagonaalin keskiravina enkä käyntisiirtymää I:hin niinkuin ohjelmaan olisi kuulunut. Harmitti vietävästi, mutta muistin sentään ratsastaa sen jälkimmäisen voltin, joka on sitten taas yleensä ollut tällä radalla heikkouteni. Käynti oli hyvää ja siitä olen tyytyväinen. Viime kaudella varsinkin jännittyessä käynti tipahti herkästi passiksi, mutta nyt ei saatu siitä huomautusta lainkaan. Laukoissa tapahtui sitten seuraavat rikot, kun ensimmäisen laukan nostin itse vähän taaksepäin, minkä hevonen kuittasi pukilla (pientä epäsäännöllisyyttä nostossa), ja toisessa laukassa nousi ensin väärä laukka, joka korjattiin jo seuraavassa askeleessa. Hevonen päätti vasemmassa laukassa vielä tehdä buffettikulmaan kunniakierroksenomaisesti extravoltin ja käyntisiirtymää en saanut ratsastettua ihan loppuun asti.




Tuloksena siis 147,5 p/59 % ja vähennyksinä vielä unohdus ja extravoltti -6 pistettä, jolloin lopullinen tulos 141,5 p/56,60 %. Ihan liikaa jännitystä ja rikkoja kauden aloitukseen, mutta tästä ei ole kuin suunta ylös. Unohdusten ja rikkojen välillä oli kuitenkin paljon hyvää, joten talven aikana on menty ihan oikeaan suuntaan. Kun saadaan jännitys kuriin, rutiinia ja sujuvuutta, niin hyvä tulee ja ehkä on meidänkin vuoro loistaa.


Marjutille iso kiitos taas hienoista kuvista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti