Kuunnellen oppimassa ja tuumasta toimeen

Olin viime viikonloppuna kuuntelemassa Kaarinan Kenttäratsastajien esteratsastus- ja kouluratsastusklinikkaa. Perjantaina oli Mikael Wahlmanin esteratsastusklinikka ja sunnuntaina Lilli Luoman kouluratsastusklinikka. Esteklinikalla tehtiin ihan kivoja tehtäviä, jotka on osittain varmaan ihan sovellettavissa meidänkin palikkatreeneihin. Kouluratsastusklinikan anti oli luonnollisesti itselleni suurempi. Klinikkaryhmien kanssa keskityttiin perusratsastukseen ja demoryhmä Lillin omia oppilaita esitti vähän enemmän temppuja.

Muutamia ajatuksia, joita itselle jäi klinikasta käteen:

1. Ratsasta hevonen aina ensin jalasta eteen, älä välitä muodosta. Kun moottori on käynnissä ja hevonen valmis, muoto tulee yleensä itsellään.

2. Kun hevonen jää roikkumaan toiseen ohjaan, älä jää roikkumaan takaisin. Keskity enemmän vahvemman suupielen puoleiseen pohkeeseen ja vastapuolen ohjaan, ja taas ongelmat ratkeaa kuin itsellään.

3. Jännittyvällä hevosella mielellään ajatus vieläkin vaan enemmän jalasta eteen eikä yhtään suussa roikkumista (ellei hevonen ole mestaritason pukittaja ja loikkija, jolloin ohjan on oltava valmiina). Varsinkin näillä hevosilla alaspäin siirtymissäkin ajatus heti eteen.

4. Jännittävät paikat voidaan ohittaa epävarmalla (nuorella hevosella) ensin kokeneen perässä, sitten ajatellen vähän avotaivutusta.

Vuorisen Tiinan tunnilta tammikuulta

Heti maanantaina oli päästävä vähän pyörittelemään näitä asioita oman hevosen selässä. Vähän vain ja hölkötellen, koska seuraavana päivänä oli tiedossa valmennusta ja hevosen pitäisi jaksaa. Eteenpäinpyrkimystä meiltä harvoin puuttuu, mutta silti hevonen on herkästi pohkeen takana, vaikka kauhoo menemään omaa tahtiaan. Otin ympyrällä ensin agendaksi, että jalasta tosiaan mennään eteen, kun jalka kylkeen käy. Sen jälkeen aloin jo vähän taivutellakin, vaihdellen suuntaa ja vaihdellen asetusta sisälle ja ulos. Meillä on myös ongelmana se, että jään herkästi kiinni oikeaan ohjaan ja silloinhan hevonenkin jää siihen kiinni. Työstin hevosen irti oikeasta ohjasta Lillin ohjein ajatellen tehostavani oikeaa pohjetta ja vasenta eli vastakkaista ohjaa. Sen jälkeen siirryttiin laukkaan, siinäkin piti lähteä heti aktiivisesti eteen. Otin ensin molempiin suuntiin laukkaa niin, että sain sen varmasti käyntiin ja pyörimään ja sitten muutamia yksittäisiä lyhyempiä pätkiä ajatellen lähinnä siirtymiä. Siirtymässä alas laukasta raviin keskityin siihen, että ravi oli heti aktiivisesti menossa eteen. Noin kahdenkymmenen minuutin työskentelyn jälkeen hevosesta tuli aika kiva, en olisi malttanut lopettaa, mutta nautiskelin hetken ja lopetin sitten. Hyvänmielenmaanantai!

Tiistaina oli Maijan valmennuspäivä ja tehtiin paljon siirtymiä ympyrällä, kunhan oltiin saatu ensin hevoset liikkeelle ja ratsastajien lonkat auki isossa liikkeessä. Oikeassa laukassa kävi ratsastajalla myös melkoinen herätys ja ahaa-elämys. Vaikka se jäykkä oikea lonkka tuntuu olevan paikallaan, se saattaakin olla paikallaan vasta, kun tuntuu koko jalan olevan nälkäkuopassa asti. Ai, että läsipää osasikin olla taas taitava, kun ratsastaja osasi siltä pyytää oikeita asioita oikein! Hyvänmielentiistaikin siis!

Keskiviikko menikin sitten taas etsien itseään uudessa estesatulassa. Kyllä se on varmasti ihan todella huvittavaa katsottavaa, kun tällainen wannabe koulutuuppari koittaa löytää itseään ratsastajana myös estesatulassa. Istuen kaikki on vielä ihan hallinnassa, mutta miten mä voin osata keventää, kun polvet on jo lähtökohtaisesti suussa!?

Vuosi sitten oli luntakin, auringossa oli hyvä ottaa torkut työnteon lomassa

Kauniit ilmat houkuttelisi ulkohommiin, mutta luonto se antaa takaisin, jos vähänkään alat iloita kevätauringosta! Se auringon ilo muuttui eilen äkisti migreeniksi! Eilen siis huilailtiin ja tänäänkin pitää vielä nauttia maneesin seinien sisällä aurinkolasit päässä!