Me ollaan runo jolla ei oo loppuu
Me ollaan päättymätön viikonloppu
Eikä välii vaikka kukaan ei tajuu Oo ne ei tajuu
Meil on juoni jossa ei oo tolkkuu
Rakastetaan vaikka joskus sattuu
Eikä välii mitä muut meist puhuu Oo ne saa puhuu
Anna Puu - Runo
Vuodet vierii toisensa perään. Neljä yhteistä vuotta on takana. Paljon se ottaa, mutta vähintään tuplana se antaa. Yhdessä ollaan opeteltu ja opittu, ei aina helpoimman ja nopeimman kautta, mutta kuitenkin. Hevonen, joka neljä vuotta sitten kantoi minut kaikissa askellajeissa, suorittaa jo treenissä ihan kiitettävästi helppo A:n asiat. Muut hevosen selässä käyneet ihmiset on yhden käden sormilla laskettavissa. Jokainen päivä tunnemme toisemme paremmin ja jokainen päivä on uusi seikkailu. Oma mestaripiirrokseni, paras ystäväni, elämäni hevonen, minun Kuninkaani.
Kuvista kiitos ihana Marjut! Paluu tämän lauantaisen pakkasaamuntreenin pariin ja lisää kuvia tiedossa lähipäivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti